sarjan Johdatus

Brian Josephin, Angelo Costanzon ja Jonathan Slocumin

Albania on indoeurooppalainen kieli, jota puhuu pääasiassa Balkanin niemimaalla noin viisi miljoonaa ihmistä. Se on Albanian pää-ja virallinen kieli, Kosovon pää-ja yhteisvirallinen kieli (Serbian kanssa) sekä Makedonian tasavallan monien läntisten kuntien pää-ja yhteisvirallinen kieli (Makedonian kanssa). Albaniaa puhutaan myös laajalti joillakin alueilla Kreikassa, Etelä-Montenegrossa, Etelä-Serbiassa sekä joissakin Etelä-Italian ja Sisilian kaupungeissa.

termit Albania ja albania ovat eksonyymejä. Albaanit kutsuvat itseään Šqiptariksi, kieleltään šqipiksi ja maastaan Šqipëriaksi. Nämä sanat ovat todennäköisesti peräisin adverbi shqip ’ selvästi ’perustuu latinan apuaine (mistä shqipoj’ puhua selvästi’), vaikka on olemassa vaihtoehtoisia selityksiä. Kaikissa muissa kielissä käytetään muotoa aikaisemmasta *alban – tai * arban-kielestä (ero on mitä luultavimmin Kreikan rhotismista). Useimmissa muissa kielissä muoto, jolla on sama alkuperä kuin Eng. Albaniaa käytetään (esim. Albanese, Serbi. Albanac, Germus. Albaner jne.). Turkin kielessä albaaneista käytetään nimitystä Arnavut, joka on johdettu jollain tavalla sanasta arvan-. Termejä Albania ja albania ei tule sekoittaa Kaukasuksen alueeseen, johon muinaisissa teksteissä viitataan Albaniana, tai siellä puhuttuun kieleen, johon viitataan albaniana (Azerbaidžanissa puhuttavan nykyisen Udi-kielen esi-isä ja kieliperheen jäsen, jolla ei ole vahvistettuja yhteyksiä indoeurooppalaiseen kieliperheeseen).

verrattuna useimpiin muihin indoeurooppalaisiin kieliin Albanian ensimmäiset todistukset ovat melko tuoreita, ensimmäinen säilynyt katkelma 1400-luvun puolivälistä ja ensimmäinen merkittävä teksti 1500-luvun puolivälistä. Tästä syystä nämä oppitunnit kattavat Albanian nykyaikaisesta standardikielestä takaisin aikaisempiin todistuksiin, alkaen nykyaikaisesta lajikkeesta, jotta saadaan pohjakosketus kieleen ja palataan vanhempaan materiaaliin.

historia

Albania ja indoeurooppalainen

Albania muodostavat erillisen indoeurooppalaisen haaran, eikä niillä voi olla lopullista yhteyttä mihinkään muuhun indoeurooppalaiseen kieleen. Albaniaa on yritetty yhdistää joihinkin Balkanin harvaan todistettuihin muinaisiin kieliin, erityisesti Illyrialaisiin, mutta myös Daakialaisiin ja Traakialaisiin kieliin. Vaikka tämä on maantieteellisesti uskottavaa, koska tiedämme Illyrialaisten asuneen alueella, joka käsittää nykyisen albaniankielisen alueen, ei ole mitään konkreettisia kielellisiä todisteita yhdellekään näistä ehdotuksista. Jotkut ovat ehdottaneet yhteyttä Albanian esi-isän (osoittamatta erityistä identiteettiä tälle esi-isälle) ja Latinisoidun muunnoksen välillä, joka on saattanut lopulta tuottaa Romanian, koska on olemassa useita yhteisiä sanoja, jotka eivät ole latinalaista alkuperää molemmissa kielissä.

albaanit ja albaanit historiankirjoituksessa

maininta albaaneista ja Albanian kielestä esiintyy historiankirjoituksessa melko myöhään. Varhaisin kiistaton maininta albanialaisista on Mikael Attaleiateen 1000-luvun lopun historiankirjoituksessa, jossa hän viittaa Albanoiden osallistuneen kapinaan Konstantinopolia vastaan ja Arvanitain olleen dyrrachiumin herttuan alamaisia (nykyinen Durrës, Albanian pääsatama Adrianmeren rannalla).

Albanian kielen ensimmäiset maininnat edeltävät sen ensimmäistä todistusta useita vuosisatoja. Elsie (1991) kuvaa vuoden 1285 tekstiä, jossa Ragusassa (nykyinen Dubrovnik, Kroatia) tapahtuneen ryöstön tutkinta viittaa todistajaan, joka sanoi Montessa Lingua albanescassa ”kuulin äänen itkevän vuorilla Albanian kielellä”. Vuonna 1308 julkaistussa Anonymi Descriptio Europae Orientalis-teoksessa ”nimetön kuvaus Itä-Euroopasta” kirjoittaja kirjoittaa Habent enim Albani prefati linguam distinctam a Latinis, Grecis et Sclavis ita quod in nullo se inteligunt cum aliis nationibus ”nimitetyillä Albaaneilla on kieli, joka eroaa täysin latinojen, kreikkalaisten ja slaavien kielestä siten, että he eivät voi millään tavoin kommunikoida muiden kansojen kanssa”.

varhaisimmat todistukset Albanian kielestä

vaikka varhaisimmat todistetut albaniankieliset tekstit ovat yli sata vuotta myöhemmältä ajalta, albaniankielisten tekstien olemassaolo mainitaan vuonna 1332 ranskalaisessa munkissa Directorium ad passagium faciendum: licet Albanenses aliam omnino linguam a latina habeant et diversam, tamen litteram latinam habent in uso et in omnibus suis libris ’The Albanians have a language different to Latina, vaikka he käyttävät latinalaisia kirjaimia kirjoissaan” (huomaa, että tämä voisi mahdollisesti tarkoittaa sitä, että albanialaiset kirjoittivat juuri latinaksi).

vanhin yksiselitteinen todistettu Albanialainen on vuodelta 1462 peräisin olevaan Latinalaiseen asiakirjaan upotettu viiva. Se on Skënderbeun piispan ja toverin Pal Engëllin kirjeessä ja on käännös Kastekaavasta (formula_1 pagëzimit) Geg-albaniaksi:

seuraavalla vuosisadalla todistetut Albanian ”tekstit” ovat samankokoisia, mukaan lukien yksi rivi latinankielisessä näytelmässä vuodelta 1483 ja lyhyt luettelo Albanian sanoista vuodelta 1496.

ensimmäinen suurempi teksti on vuonna 1555 kirjoitettu Mesari i Gjon Buzukun ”The Missal of Gjon Buzuku” (KS.Oppitunti 5). Jälleen, kuten aiemmat Albanian vakuutukset, Buzukun ’Missal’ on kirjoitettu Geg. Suurin osa Albanian kielen varhaisesta dokumentaatiosta on Geg-kielellä, sillä seutu oli osmaneille vaikeampi alistaa (ja siten estää Albanian kielen käyttö). Varhaisin todistus Toskin Albaniasta on Lekë Matrëngan E mbsuame e krështerën ’kristillinen oppi’ vuodelta 1592, joka on kirjoitettu hora e Arbëreshëvetissä, Arbëreshin siirtokunnassa Koillis-Sisiliassa.

Albanian kielen rakenne

joitakin Albanian kielen yleisiä piirteitä:

• Albaniassa esiintyy melko monimutkainen nimellinen taivutusjärjestelmä. Albaniassa on kolmen sukupuolen järjestelmä (maskuliini, feminiini, neutri), joskin neutri-sukupuolen tarkasta asemasta kiistellään. Proto-indoeurooppalaisesta on jäljellä viisi tapausta: nominatiivi, akkusatiivi, datiivi, genetiivi ja ablatiivi, vaikka datiivi ja genetiivi ovat morfologisesti identtisiä. Sen lisäksi, että Albanian substantiivit taipuvat kirjaimen ja numeron suhteen, ne taipuvat myös määrittelyn suhteen. Kuten myös useissa muissa Balkanin kielissä (esimerkiksi Romaniassa, Makedoniassa, Bulgariassa), Albaniassa on lykkääntynyt määräinen artikkeli, esim., zog ’lintu’, zog-u’lintu’
• verbijärjestelmässä on runsaasti analyyttisiä muotoja. Tämä sisältää useita yhdiste menneisyyden aikamuotoja (esim., kam lexuar ’olen lukenut’), tuleva aikamuoto (esim., do të lexoj ’minä luen’), nykyinen progressiivinen (esim., po lexoj ’minä luen’), menneisyyden passiivinen (esim., u lexua ’se luettiin’), muun muassa. Lisäksi Albaniassa on myös huomattava luettelo synteettisistä verbimuodoista, joista jotkut ovat tuttuja (esim.preesens, imperfekti, imperfekti, imperfekti, optatiivi jne.), ja jotkut, jotka ovat indoeurooppalaisille oppijoille vähemmän tuttuja (esim., ihaileva mieliala, KS. Oppitunti 5).
• yksi Albanian kielen huomattavimmista piirteistä on ”pienten sanojen” valtava määrä. Kyse ei ole siitä, että Albanian kielessä olisi valtavasti erilaisia ”pieniä sanoja”, vaan on monia tapauksia, joissa sanat, joilla on sama muoto, esiintyvät eri funktioissa. Joitakin näistä pienistä sanoista ovat: attributiiviartikkeli (tai kuten me kutsumme sitä, nyje), joka voi ottaa neljä eri muotoa riippuen eri tekijöistä ja tarvitaan useimmat adjektiivit, jotkut substantiivit, ja kaikki esiintymät substantiivien genetiivi tapauksessa (se on mitä erottaa genetiivi datiivi); subjektorit; heikko pronominit, jne. Tämä saa usein hieman hankala, kuten, esim, të voi olla attributiivi artikkeli, pronominaalinen kliitti, ja Alistaja.

Albanian kielen vaihtelu

murteet

Albanian murteet on perinteisesti jaettu kahteen ryhmään: Gegin murteita pohjoisessa ja Toskin murteita etelässä. Jakolinjana pidetään perinteisesti shkumbin-jokea, joka kulkee itä-länsisuunnassa vaikka Keski-Albaniassa (suunnilleen 41.leveyspiirillä pohjoisessa). Kosovossa ja Makedoniassa puhutut murteet ovat Gegin murteita, kun taas Luoteis-Kreikassa puhutut ovat Toskin murteita. Vaikka ne ovat teknisesti Toskin murteita, Arvanitika (puhutaan Kreikassa, historiallisesti Attikassa ja Boiotiassa) ja Arbëresh (puhutaan Etelä-Italiassa ja Sisiliassa) ovat myös usein merkittäviä Albanian murteita.; nämä murteet tuotiin näille alueille Osmanien vallattua Länsi-Balkanin 1400-luvun lopulla, ja ne ovat säilyneet tähän päivään asti.

GEG: n ja Toskin väliset suuret erot

Fonologinen vaihtelu:

• Geg: ssä on nasaalisia vokaaleja, kun taas Tosk: ssa ei ole, esim.Geg âsht vs. Tosk është ” on ”
• Geg: ssä on foneeminen vokaalin pituus, esim. dhē ’maa’vs. dhe ’ja”. Lähes kaikista Toskin murteista puuttuu vokaalipituuseroja, esimerkiksi dhe ’maa’, ’ja’.
• Toskin murteet ovat kokeneet muutoksen, jonka myötä intervokaalinen n muuttui r: ksi. Tällaista muutosta ei ole tapahtunut GEG: ssä, esim.Geg Shqipnia vs. Tosk Shqipëria ”Albania”, Geg gjarpën vs. Tosk gjarpër ”snake”.

Morfosyntaktinen muunnelma:

• Toskin futuurimuoto muodostetaan do-merkillä, jota seuraa verbin konjugoitu preesens-subjunktiivimuoto (esim.do të shkoj ’minä menen’), kun taas Geg-futuurimuoto muodostuu verbin konjugoidusta muodosta ’have’, jota seuraa infinitiivi (esim. kam me shkue ’minä menen’).Toskilta puuttuu infinitiivi kokonaan (kuten useilta muiltakin Balkanin kieliltä), asaphile GEG ylläpitää infinitiiviä (koostuu minusta ja aiemmasta partisiipista).
• toskissa useimmilla verbeillä on partisiippi-R (esim.nukkuminen ’unessa’, hymyileminen’ nauroi’, vaativa’pyydetty’). Toukokuussa yhdelläkään verbillä ei ole tätä loppua.g. (naurua) (naurua).

Standard Albania

lähes kaikki Albanian kulttuurin historialliset keskukset (Durres, Tirana, Shkodra, Prishtina, Tetovo jne.) sijaitsevat suoraan Geginkielisellä alueella. Standard Albania perustuu kuitenkin pääasiassa Toskiin. Tosk – pohjaisen lajikkeen edistäminen standardina on itse asiassa melko tuoretta, ja sillä on todennäköisesti paljon tekemistä sen kanssa, että Enver Hoxha, Albanian diktaattori 1940-luvulta 1980-luvulle, oli kotoisin Gjirokastërista (Etelä-Albaniasta) ja oli siten Tosk-lajikkeen äidinkielinen puhuja. Kosovossa ja Makedoniassa käytetty vakiolajike on sama kuin Albaniassa (eli se perustuu Toskiin), vaikka ne sijaitsevat pääasiassa Geg-puheisilla alueilla.

Standard Albania, joka perustuu pääasiassa Toskiin, sisältää myös joitakin Geg-piirteitä. Esimerkiksi standardi Albanian 1. persoonan yksikössä läsnä verbi päättyy-j on Geg ominaisuus; useimmat Toskin murteet, toisaalta, on pääte-nj.

Kielikontaktit

muiden Balkanin kielten tavoin myös muiden kielten puhujien kanssakäyminen Albanian kielen kanssa on vaikuttanut merkittävästi Albanian kielen kehitykseen.

leksikaalinen lainaaminen

vaikka raportit, joiden mukaan yli 90 prosenttia Albanian sanastosta koostuu vieraista sanoista, ovat ehdottomasti liioiteltuja, leksikaalinen lainaaminen on vaikuttanut valtavasti Albaniaan. Leksikaalisia lainakertymiä on useita.

• varhainen Kreikkalainen vaikutus: rajoittui pieneen lainaseurueeseen, esim.Muinaiskreikkalainen makhana > mokërë ’myllykivi’, lakhana > lakër ’kaali’.
• latinan vaikutus: latinan vaikutus Albanian sanastoon on laaja, esim., Latin lex > ligj”law”, amicus > mik ”friend”, aurum > ar ”gold”. Albaniassa esiintyy myös useita latinankielisiä kalkkeja, esimerkiksi decem-brius > dhjet-tai”December”, manu-scriptus > dorë-shkrim ”käsikirjoitus”.
• Eteläslaavilainen vaikutus: on olemassa myös huomattava määrä eteläslaavista lainattuja sanoja, esimerkiksi slaavilainen nevolja > Alb. nevojë ’need’; gotov > Alb. gati ”valmis”.
• Nykykreikkalainen vaikutus: Vaikka antiikin Kreikan vaikutus Albaniaan on vähäinen, nykykreikan vaikutus on ollut paljon suurempi, esimerkiksi Kreikan kyverno > qeveris ’hallita’, krevati > krevet ’bed’, staphida > stafidhe ’raisin’ sekä pan-Balkan ’kursailematon osoite’ Bre, more (sekä useita vaihtoehtoisia muotoja, alun perin Kreikasta more).
• Turkin vaikutus: koska Albania oli osmanien vallan alla yli 400 vuotta, Albanian sanakirjassa on vahva Turkkilainen Elementti, e.g, Turkkilainen haydi > hajde ’c’ mon! mennään!”, pencere > penxhere ’ikkuna’; sekä laaja valikoima kulinaarisia sanastoja (esim.patëllxhan ’munakoiso’; çorbë ’keitto’; byrek ’herkullinen leivonnainen erilaisilla täytteillä’).
• italialaiset ja englantilaiset vaikuttajat: viimeisen vuosisadan aikana Albanian sanakirjan kaksi merkittävää vaikuttajaa ovat olleet Italia ja Englanti, esimerkiksi italialainen bagno > banjë ’bathroom’, tavolino > Alb. tavolinë’pöytä’; English jogging > Alb xhoging, lataamaan > Alb. arxhoj.

Balkanin Sprachbund

osana Balkanin Sprachbundia Albanialla on monia piirteitä muiden Balkanin kielten kanssa (esimerkiksi kreikka, bulgaria, makedonia, Romania, turkki, Romania jne. Seuraavassa on joitakin Albanian merkittävimpiä Balkanin piirteitä:

• Albanialla on lykkääntynyt määräinen artikkeli, esimerkiksi qen ’koira’, qen-I ’koira’. Tämä näkyy myös Balkanin romantiikassa ja Balkanslaavissa (esim. kuche ’koira’, kuche-to ’koira’). Vaikka monien Balkanin Sprachbundin piirteiden katsotaan lopulta olevan peräisin Kreikasta, on ehdotettu, että albaani olisi tämän erityisen piirteen lähde (joskin sitä on vaikea sanoa, sillä varhaisimmat todistukset Albaniasta ovat vain 500 vuoden takaa).
• vaikka siinä onkin uudempaa muotoa, joka täyttää joitakin infinitiivin rooleja muissa kielissä, Tosk (kuten Kreikka, Makedonia jne.) on menettänyt infinitiivin kielen aikaisemmista vaiheista. Se säilyy Geg: ssä (KS.Oppitunti 4, jossa käsitellään Geg-infinitiiviä).
• toskin futuurimuoto on analyyttinen muodostelma, joka koostuu invariantista partikkelista verbistä ’halua’ ja jota seuraa verbin nykyinen subjunktiivimuoto (esim.do të pi ’tahdon juoda’, missä do on verbistä dua ’haluta’). Useimmilla muilla Balkanin kielillä on sama kuvio(esim. niin sitä pitää, Mac. k ’ E pijam, jossa tha ja k ’E ovat invariantteja partikkeleita Kreikan ja Makedonian verbeistä, jotka tarkoittavat’ halua’, vastaavasti).
• Albanialla on ihaileva mieliala, jota käytetään muun muassa ilmaisemaan järkytystä tai yllätystä (KS.Oppitunti 5). Tämä näkyy myös Turkin, Bulgarian ja Makedonian kielissä.

Albanian aakkosto & ääntäminen

Albanian aakkosto

varhaisimmat tekstit kirjoitettiin latinalaisten aakkostojen eri muodoilla, ja niissä oli kreikkalaisesta kirjaimistosta lainattuja lisämerkkejä (samoin kuin joitakin muuta alkuperää olevia lisämerkkejä). 1800-luvun loppupuolelle asti Albanian kirjoittamiseen käytetty kirjoitus näyttää olleen riippuvainen kirjurin uskonnosta: latinasta katolilaisille, Kreikasta ortodoksikristityille ja persialais-arabialaisesta kirjaimistosta muslimeille. 1800-luvun lopulla Albanialle yritettiin luoda standardoitua aakkostoa; vuonna 1908 manastirin kongressissa kodifioitiin nykyinen Albanian aakkosto.

nykyinen Albanian aakkosto koostuu 36 kirjaimesta, joista useat ovat digrafeja.

kuten edellä lyhyesti mainittiin,GEG: ssä on nasalisoituja vokaaleja. Normaali konventio on kirjoittaa nämä vokaalit sirkumfleksiaksentilla. Kaikki muut aakkosiin liittyvät asiat käsitellään asiaa koskevilla tunneilla.

vokaalin ääntäminen

Standard Albaniassa, kuten myös useimmissa Toskin murteissa, on seitsenvokaalinen järjestelmä:

Standardibaniassa (kuten myös useimmissa Geg-murteissa) vokaalia ei yleensä lausuta lopullisessa asemassa (esimerkiksi nëntë ”yhdeksän” äännetään nënt), paitsi sillä monosyllabisissa sanoissa (esim.një ’yksi’, që ’se’ jne). Tämä äänne esiintyy yleisesti myös muissa lausumattomissa tavuissa. Joissakin (lähinnä Toskin) murteissa tämä vokaali äännetään kokonaan.

Standardibaniassa on suhteellisen yksinkertainen seitsenvokaalijärjestelmä, mutta useimmissa Geg-muunnoksissa on paljon monimutkaisempi joukko vokaaleja. Mikä tahansa yllä olevista vokaaleista, lukuunottamatta luraa, voidaan nasalisoida. Lisäksi Geg: llä on erottuva vokaalin pituus, joten mikä tahansa vokaali (paitsi taas lureae) voi olla pitkä tai lyhyt. Camaj (1984) väittää myös, että joissakin Geg-muunnoksissa on ero lyhyiden nasaalisten vokaalien ja pitkien nasaalisten vokaalien välillä.

konsonantin ääntäminen

konsonanttien osalta, vaikka suurin osa kirjain-äänteen vastaavuuksista on tuttuja, on joitakin poikkeuksia:

Albanian tunnit

1. ote Kosovon vuoden 2008 perustuslaista
2. ote Kadaren teoksesta The General of the Dead Army
3. ote Barletin skenderbegin elämäkerrasta
4. ote Lekën Kanunista Dukagjini
5. ote Gjon buzukun missaalista

options:

• Näytä koko Sisällysluettelo Kielioppipisteindekseineen
• avaa Master Sanastoikkuna näille Toskin teksteille
• avaa Master Sanastoikkuna näille Toskin teksteille
• avaa perusmuodon Sanastoikkuna näille Toskin teksteille
• avaa perusmuodon Sanastoikkuna näille Toskin teksteille
• avaa englanninkielisen merkityksen Hakemistoikkuna näille Toskin teksteille
• avaa englanninkielisen merkityksen Hakemistoikkuna näille GEG-tekstit

ensimmäinen oppitunti | seuraava oppitunti