Kilpailu ja kiista

huhtikuussa 1953 Rosalind julkaisi havaintonsa tiedelehti Naturessa. Toisessa samassa numerossa ilmestyneessä teoksessa Cambridgen tutkijat James Watson ja Francis Crick julkistivat DNA: n kaksoiskierteen mallinsa. Rosalindin tiedot vahvistivat tämän uuden mallin, mutta ei ole selvää, tiesikö hän, että hänen julkaisematon tutkimuksensa oli auttanut inspiroimaan ja rakentamaan sitä. Saman vuoden alussa Gosling oli näyttänyt kuvaa 51 Wilkinsille, joka puolestaan näytti sen Watsonille.
koska Watson ja hänen tutkijakumppaninsa olivat jo uppoutuneet DNA-tutkimukseen, hän ymmärsi heti kuvan tyrmäävän vaikutuksen: kierteinen rakenne oli välttämätön DNA: n replikaatiossa.
Rosalind oli lähtenyt King ’ s Collegesta muutamaa kuukautta ennen kuin Nature kertoi uraauurtavasta DNA: n rakenteen löytymisestä. Etsiessään yhteistyötä ja tukevampaa tutkimusympäristöä hän meni töihin Biomolekulaariseen tutkimuslaboratorioon Birkbeck Collegeen, myös Lontooseen. Siellä vanhan mentorinsa J. D: n johdolla. Bernal sovitti huippuosaamisensa Röntgenkristallografiassa virologian alalle, mikä vaikutti merkittävästi tupakan mosaiikkiviruksen rakenteen ymmärtämiseen.
ajan myötä Watson ja Crick — ja Wilkins, jossain määrin — saisivat suuren osan kunniasta DNA: n salaisuuksien paljastamisesta. Kolmikko sai Nobelin palkinnon vuonna 1962 ” discoveries concerning the molecular structure of nucleic acids.”Rosalind oli puolestaan jalomielinen. Goslingin mukaan, kun hänelle kerrottiin Watsonin ja Crickin mallista, hän sanoi: ”me kaikki seisomme toistemme harteilla.”