kysymys: ”Kuka oli Dareios Raamatussa?”
vastaus: Raamatussa on kolme mainintaa Dareios-nimisistä hallitsijoista. Ensimmäinen, kronologisesti, esiintyy Danielin kirjassa, jossa hallitsijaa kutsutaan Dareios meedialaiseksi (Daniel 6:1). Tämä Dareios hallitsi vain kaksi vuotta (538-536 eaa.), ja hänet tunnetaan parhaiten hallitsijana, joka ylensi Danielin korkeaan asemaan valtakunnassa ja heitti hänet sitten jalopeurain luolaan, paljolti vastoin hänen parempaa arvostelukykyään. Nähdessään, että Leijonat eivät vahingoittaneet Danielia, Dareios määräsi, että ”ihmisten täytyy pelätä ja kunnioittaa Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti; hänen valtakuntansa ei häviä, hänen valtansa ei lopu koskaan” (Daniel 6:1-28). On mahdollista, että Daniel käytti sanaa Dareios (joka merkitsee ’Herraa’) Babylonin hallitsijan arvonimenä eikä erisnimenä. Danielin 6: 28: ssa viitataan ”Dareioksen hallitukseen ja Persian Kyyroksen hallitukseen”, mikä osoittaa, että Dareios ja Kyyros hallitsivat samanaikaisesti. Tämä on saanut Raamatunoppineet olettamaan, että hänen veljenpoikansa kuningas Kyyros nimitti Dareioksen Babylonin varakuninkaaksi.
Esran kirjassa mainitaan toinen kuningas nimeltä Dareios, joka tunnetaan myös nimellä Dareios I tai Dareios Suuri. Tämä oli parsan kuninkaan Hystaspeksen poika. Dareios I hallitsi Persiaa noin vuosina 521-486 eaa. Dareios I esitetään esrassa hyvänä kuninkaana, joka auttoi israelilaisia monin tavoin. Ennen Dareioksen hallituskautta Babylonian vankeudesta palanneet juutalaiset olivat alkaneet rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeliä. Siihen aikaan Israelin viholliset tekivät kaikkensa häiritäkseen rakentamista, ja he olivat onnistuneet pysäyttämään rakennuksen kuninkaiden Ahasveroksen ja Artakserkseen hallituskausien aikana (Esra 4:1-24).
Esran 4:6: ssa mainitun ”Ahasveroksen” tai ”Kserkseen” henkilöllisyydestä on kiistelty jonkin verran, koska hän hallitsi ennen Dareios I: tä.on todennäköistä, että tämä kuningas tunnetaan historiassa myös nimellä Kambyses II, Kyyros Suuren poika. Jakeessa 7 esiintyvää ” Artakserksestä ”kutsutaan toisissa historiankirjoituksissa nimellä” Smerdis ”tai” Bardiya”, toinen Kyyroksen poika (tai mahdollisesti hänen tilalleen tullut huijari). Tuo kuningas hallitsi vain seitsemän tai kahdeksan kuukautta. Erään tähän liittyvän teorian mukaan Esra puhui Kambyseksestä Kaldee-nimellään (Ahaseemit) jakeessa 6 ja persialaisella nimellään (Artakserkses) jakeessa 7. Tässä tapauksessa Ahasveros ja Artakserkses viittaavat samaan henkilöön—kuninkaaseen, joka välittömästi edelsi Dareiosta.
kun Dareioksesta tuli kuningas, temppelin rakentaminen aloitettiin uudelleen hänen toisena hallitusvuotenaan. Mutta juutalaisten viholliset yrittivät jälleen tehdä tyhjäksi heidän yrityksensä. Juudean persialainen maaherra Tattenai kirjoitti kirjeen Dareiokselle yrittäessään kääntää kuninkaan israelilaisia vastaan ja estää temppelin rakentamisen. Mutta Dareios vastasi käskemällä Tattenaita ja hänen tovereitaan pysymään kaukana paikasta ja antamaan juutalaisten vanhinten jatkaa jälleenrakentamista. Lisäksi kuningas määräsi, että juutalaisten työläisten piti saada palkkansa kuninkaallisesta aarrekammiosta, että rakentajille annettiin kaikki, mitä polttouhriin tarvittiin, ja että jokainen, joka yritti tuhota temppelin tai olla tottelematta hänen käskyään, pantiin paaluun omasta talostaan, ja siitä tehtiin kiviröykkiö (Esra 6:1-12). Dareios I osoitti säädöksillään olevansa Israelin ystävä, ja Jerusalemin juutalaiset menestyivät hänen valvonnassaan. Temppeli valmistui hänen kuudentena hallitusvuotenaan (Esra 6:15).
kolmas viittaus Dareios-nimiseen hallitsijaan esiintyy Nehemian 12.:22, joka viittaa ” persialaisen Dareioksen hallituskauteen.”On epäselvää, kuka tämä Dareios tarkalleen on, mutta useimmat historioitsijat uskovat sen olevan Dareios Codomannus (336-331 eaa.), Persian monarkian viimeinen kuningas, jonka Aleksanteri Suuri kukisti.