Articles

Metsämittaukset

puu, jonka läpimitta puun juurella on suuri, puuston korkeus keskikorkea ja latvassa pieni.
Kuva 3.2. Puu osoittaa, miten halkaisijat eivät ole vakio, kun siirrytään puuhun.

puut eivät kasva sylinterien tapaan, vaan kapenevat ylöspäin; puun läpimitta pienenee, kun päästään lähemmäs puun latvaa. Puissa on myös pyllyturvotusta, puun tyvessä olevaa Puun ja kuoren paksuuntumista, joka tukee puun massaa (Kuva 3.2). Puskuturvotus voi luoda hyvin suuren halkaisijan kovalle tuulelle altistuviin puihin, jyrkille rinteille ja harvaan asutuille metsiköille. Jotta siis saataisiin todella hyödyllisiä halkaisijatietoja, herää kysymys: ”missä päin puuta minun pitäisi mitata?”

jotta puiden läpimitan mittaaminen olisi mielekästä ja helppoa, on kehitetty standardi sijainti ja protokolla. Halkaisijat mitataan kuoren ulkopuolelta 4,5 metrin korkeudelta maanpinnasta puun ylämäessä (kuva 3.3). Tämä paikka, jota kutsutaan halkaisija rinnan korkeudella tai DBH, on useimpien takapuolen turvota ja harjaa. Se on myös mukava käsivarsiasennossa useimmille ihmisille.

graafinen, jossa näkyy 4,5 jalkaa maanpinnan yläpuolella puun ylämäessä
Kuva 3.3. Vakiopaikka puun läpimitan mittaamiseksi on DBH: n kohdalla, 4,5 metriä maanpinnan yläpuolella puun ylämäessä. Lähde: 1990.

useimmille metsän puille DBH: n mittaus on melko suoraviivaista. On kuitenkin paljon epäsäännöllisiä puita, jotka vaativat sopeutumista, kuten kuvioissa 3.4 – 3.10 on kuvattu. (Kaikki kuvitukset vuodelta 1990 tai sovitettu.)

graphic showing forking above and below dbh
Fig 3.4. Haaroittuneilla puilla mitataan yksi puu, jos haarukka esiintyy 4,5 metrin korkeudella tai sen yläpuolella (vasemmalla). Mittaa kahdeksi puuksi, jos haarukka on alle 4,5 jalkaa (oikealla).
graafisesti haaroja DBH: ssa; mittauspiste on suoraan niiden yläpuolella. Kuvassa oikealla näkyy suurentunut tynkä, jonka mittauspiste on 1,5 jalkaa turvotuksen yläpuolella
Kuva 3,5. Mittaa suoraan pullistuman tai haaran yläpuolelle (vas.). Puissa, joissa on laaja takapuolen turpoaminen, mittaa vähintään 1,5 jalkaa takapuolen turpoamisen yläpuolelta (oikealla).
kuvatekstissä kuvattu kunto
Kuva 3.6. Jos kyseessä on suuri pullistuma, mittaa epämuodostuman yläpuolelle ja säädä halkaisija hieman alaspäin (vasen), tai tee kaksi toimenpidettä, jotka ovat yhtä kaukana DBH: sta epämuodostuman ylä-ja alapuolella, ja käytä keskiarvoa (oikea).
kuvatekstissä kuvattu kunto
Kuva 3.7. Kallellaan puita, nauha pidetään kohtisuorassa puu bole, ja mitataan ylämäkeen puolella puun jos rinteessä (vasemmalla); lyhyellä puolella laiha jos tasaisella maalla (oikealla).
kuvatekstissä kuvattu kuva
Kuva 3.8. Puissa, joiden juuret ovat maanpinnan yläpuolella, mittaa 4,5 metriä juurikruunun yläpuolelle.

kuvatekstissä kuvattu grafiikka
Kuva 3.9. Yhteen kasvaneilla puilla lasketaan kahdeksi puuksi. Mittaa puoleenväliin kunkin, ja kaksinkertaistaa mittaus.
graafinen kuva puusta, jonka läpimitta on lähes puolet vamman tuhoamasta puusta; toinen puu, jonka runko on lievästi vahingoittunut
Kuva 3.10. Jos lähes puolet puun läpimitasta puuttuu vamman vuoksi, mitataan puolet halkaisijasta ja tuplataan mittaus (menetelmä a vasemmalla). Pienten vammojen osalta arvioidaan puuttuvan puun laajuus (menetelmä B oikealla).