parhaat ranskalaiset runot
Runous on yksi syvimmistä tavoista ilmaista tunteita. Mikä siis voisi olla parempaa kuin käyttää siihen ranskaa, tunteiden kieltä? Haluatko löytää parhaat ranskalaiset runot oppia lisää tästä kielestä tai lausua yhden rakkaallesi? Tulit oikeaan paikkaan!
parhaat ranskankieliset runot käännetty englanniksi
Victor Hugo
häntä pidetään yhtenä ranskalaisen kirjallisuuden tärkeimmistä kirjailijoista. Koko maailman tuntemien romaanien (Notre-Dame de Paris tai Les Misérables) lisäksi hän on myös näytelmäkirjailija ja runoilija. Runo, jonka tänään luemme, on hyvin tunnettu ranskalaisille, koska he kaikki oppivat sen koulussa. Sen nimi on Demain dès l ’ aube ja se julkaistiin vuonna 1856. Victor Hugo kirjoitti sen traagisessa kontekstissa: hän oli juuri menettänyt tyttärensä Léopoldinen. Tämän kokoelman jälkeen hän ei tuottanut enää töitä ennen maanpakolaisuuttaan.
tässä on tyttärelleen omistetun runon alku:
| Demain, dès l ’aube, à l’ heure où blanchit la campagne, je partirai. Vois-tu, je sais que tu m ’ attends. J ’irai par la forêt, j’ irai par la montagne. Je ne puis demeurer loin de toi plus longtemps. |
huomenna, aamunkoitteessa, hetkellä, jolloin maa valkenee, lähden. Tiedän, että odotat minua. I will go through the forest, I will go across mountains. I cannot stay away from you any longer. |
runo on kirjoitettu klassisesti – Aleksandriassa – eli kaikki säkeet ovat 12 jalkaa (~tavuja) pitkiä, ja riimit risteytetään (tai vuorotellaan).
parhaat ranskalaiset Vitsit
Ronsard
palataan Nyt Ranskan renessanssiin Pierre de Ronsardin kanssa, joka kirjoitti vuonna 1545 mignonne allons voir si la rose-runon, joka oli omistettu italialaisen pankkiirin tyttärelle Cassandrelle, jonka hän oli tavannut 20-vuotiaana ja joka oli 13-vuotias. Ronsard kuvailee nuoruuden hiipumista kukan elämäksi. Tämä ajan kulumisen ja kuoleman pohdiskelu on tyypillistä tälle ajanjaksolle.
tässä on ote (nykyranskaksi) runosta :
| Mignonne, allons voir si la rose Qui ce matin avait déclose sa robe de pourpre au soleil, a point perdu cette vesprée, les plis de sa robe pourprée, et son Teint au vôtre pareil. |
Darling, let us see if the rose Which had this morning unfurled Her crimson dress to the Sun, Has this evening began to lose the folds of her crimson dress, And its complexion Ain to yours. |
5 yleisintä Ranskan kielioppivirhettä
Arthur Rimbaud
mennään nyt ajassa eteenpäin vähän, Arthur Rimbaud kirjoitti 1870 le dormeur du Val yksi hänen tunnetuimmista runoistaan. Hän oli 16-vuotias kirjoittaessaan sen! Runo on merkittävä versioinnin taidokkuudessaan.
se on sonetti: runo, joka koostuu kahdesta kvatriinista (neljän säkeistön kappale) ja kahdesta tercetistä (kolmen säkeistön kappaleet), ja säkeet ovat edelleen Aleksandriankielisiä. Se kuvaa ihailtavasti karmeaa kontrastia pehmeän maiseman ja yllättävän kaatumisen välillä.
Lue runo itsellesi:
| C ’est un trou de verdure où Chante une rivière Accrochant follement aux herbes des haillons d’ argent ; minne aurinko, ylpeältä vuorelta, paistaa: se on pieni laakso, joka vaahtoaa säteistä. nuori sotilas, Avonainen, paljaspäinen, ja tuoreessa sinisessä vesikrassissa kylpevä, nukkuu; hän makaa ruohikossa alastomana, kalpea vihreässä sängyssään, jossa sataa valoa. jalat gladiolissa, hän nukkuu. Hymyillen kuin sairas lapsi hymyilisi, hän saa hymyn: luonto hellii häntä lämpimästi: hän on kylmä. Parfyymit eivät saa hänen sieraimiaan vapisemaan; hän nukkuu auringossa, käsi rinnallaan Hiljainen. Siinä on kaksi punaista reikää oikealla puolella. |
It ’s a green hollow, where a river is songing Madly takertuva to grass räts of silver; where the sun, from the proud mountain, Is shining: it’ s a little valley bubbling with sunlight. nuori sotilas, hänen suunsa auki, hänen päänsä paljaana, ja hänen niskansa kylpee viileässä sinisessä vesikrassissa, nukkumassa; hän on ojentunut ruohikolla, taivaan alla, kalpea vihreässä sängyssään, jonne valo sataa kuin sade. jalat gladioloissa hän nukkuu. Hymyillen kuin sairas lapsi hymyilisi, hän ottaa päiväunet: luonto, keinuta häntä lämpimästi: hän on kylmä. suloiset tuoksut eivät kutita enää hänen nenäänsä; hän nukkuu auringossa, käsi rinnalla, rauhallisesti. Hänen oikeassa kyljessään on kaksi punaista reikää. |
miten laskea ranskaksi.
Guillaume Apollinaire
1900-luvun runoilija Guillaume Apollinaire mullisti ranskalaisen runouden rikkomalla klassisen versioinnin. Hän on erityisesti kirjoittanut Kalligrafioita,niitä runopiirroksia, jotka ottavat niiden käsittelemän teeman muodon. Apollinairen tunnetuin runo on Le pont Mirabeau, jossa hän kuvaa rakkaansa katoamista vertaamalla sitä Pariisin läpi virtaavaan Seine-jokeen.
| Sous le pont Mirabeau coule la Seine Et nos amours Faut-il qu ’il m’ en souvienne La joie venait toujours après la peine. Wien the night rings the time the days are leaving I stay Hands in hands let ’ s stay face to face While under the bridge of our arms passes Eternal looks the wave so tired Wien the night rings the time the days are leaving I stay Love goes away As life is slow And as Hope is violent Wien the night rings the time the days go away I stay Pass the days and pass the weeks not time expended nor Loves come back Under the bridge Mirabeau coule la Seine Vienne la nuit sonne l ’heure Les jours s’ en vont je demeure |
Under The Mirabeau Bridge there flows the Seine Must I recall our loves recall After each sorrow joy came back again Let night come on bells end The day the days go by me still I stay Hands joined and face to face let ’s stay just so While Underneath the bridge of our arms shall go weary of endless looks the river’ s flow Let night come on Bells End The Day the days go by me still I stay all love goes by as water to the sea all love goes by How slow life seems to me How violent the hope of love can be Let night come on bells end The day the days go by me still I stay the days the weeks pass by our Ken not time past Nor love comes back again Under The Mirabeau Bridge there flows the Seine Let night come on bells end The day the days go by me still I stay. |
monet artistit ovat coveroineet sen kappaleella, voit kuunnella Serge Reggiania tai Marc Lavoinea.
Charles Baudelaire
on mahdotonta puhua ranskalaisesta runoudesta mainitsematta Charles Baudelairea. Arthur Rimbaud ’ n aikalainen on runoilija, joka tuntee itsensä kirotuksi ja kaataa kärsimyksensä teokseensa. Hänen tunnetuin runonsa on ” L ’Albatros”, jossa hän puhuu runoilijan hahmosta yhteiskunnassa, kertoo siitä, ettei häntä rakasteta ja ymmärretä väärin.
| usein huvikseen miehistön jäsenet ottavat albatrosseja, valtavia merilintuja, jotka seuraavat, velttoja matkaseuralaisia, laiva liukuu katkerien kuilujen yli. tuskin he ovat laskeneet ne laudoille, kuin nämä taivaansiniset kuninkaat, kömpelöt ja häpeissään, säälittävästi antoivat isojen valkoisten siipiensä roikkua airojen lailla niiden vieressä. tämä siivekäs Matkaaja, kuinka vasen ja leski hän onkaan! hän, kerran niin komea, että hän on koominen ja ruma! Yksi ärsyttää nokkaansa suupolttimella, muut miimikot ontuen, raajarikko joka lensi! runoilija on kuin pilvien prinssi , joka kummittelee myrskyssä ja nauraa jousimiehelle; maanpaossa buuausten keskellä, hänen jättimäiset siipensä estävät häntä kävelemästä. |
usein huvittaakseen miehistön jäsenet pyydystävät albatrosseja, valtavia merilintuja, jotka seuraavat perässä, matkan velttoja tovereita, laiva liitää katkerilla kuiluilla. tuskin he ovat niitä kannelle laittaneet, kun nämä Taivaansinisten kuninkaat kömpelöinä ja häpeissään päästivät säälittävästi irti suuret valkoiset siipensä, kuin airot, jotka raahaavat niiden vierellä. tämä siivekäs voyager, kuinka kömpelö ja heikko hän onkaan! He, once so beautiful, he ’ s so funny and ugly! Yksi kiusoittelee nokkaansa pipestemillä, toinen mimes, ontuu, rampa joka kerran lensi! runoilija on kuin tämä pilvien prinssi , joka kummittelee myrskyssä ja nauraa jousimiehelle; maanpaossa, ilkkuvien keskellä, hänen jättiläissiipensä estävät häntä kävelemästä. |
tunnet nyt parhaat ranskalaiset runot ja niiden kirjoittajat sekä klassisen versioinnin säännöt. Mikset siis ottaisi ensimmäistä askelta? Ja ranskaksi, kiitos!
Leave a Reply