miten stressi vaikuttaa muistiin?

miten stressi tarkalleen häiritsee muistia? Voidaksemme vastata tähän kysymykseen meidän on ensin ymmärrettävä, miten muisti toimii. Saatat huomata, että stressillä ei ole mitään tekemistä unohtamisen kanssa!

muistin käsittely antaa meille mahdollisuuden hankkia, säilyttää ja palauttaa tietoja ja / tai kokemuksia. Meillä on lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoinen muisti. Tieto on ensin lyhytkestoisessa muistissamme (jota kutsutaan myös työmuistiksi) ja sitten se prosessoidaan ja tallennetaan pitkäaikaiseen muistiimme. Miten?

Tips

muistinkäsittelyn kolmea vaihetta voi ajatella seuraavasti: koodaus on kuin kappaleiden kuuntelua, konsolidointi on kuin kappaleiden nauhoittamista (tai CD: n polttamista) ja retrievalis kuin kappaleiden toistamista.

tieto etenee muistiin kolmen vaiheen kautta:

1. Koodaus on tiedon vastaanottamista ympäristöstä ja sen valmistamista muistiksi esimerkiksi siten, että joku kertoo puhelinnumeron.

2. Konsolidointi on tapa, jolla tieto kiinnittyy pitkäaikaiseen muistiimme. esim. tietoa työstetään toistamalla päässään oleva numero. Muistin yhdistäminen on kuin CD-levyn kirjoittaminen. Kun CD on poltettu, se on pitkäaikaismuistissa.

3. Haku on pitkämuistiin tallennetun tiedon takaisinkutsua silloin, kun sitä pitää käyttää esim.numeron tuomiseen mieleen ja soittamiseen seuraavana päivänä.

stressi voi häiritä jokaista näistä muistinkäsittelyn vaiheista.

häiritä muistia

kun koodaamme tietoa, meillä on yleensä monia menetelmiä, joilla varmistamme, että tämä tieto alkaa konsolidoitua. Suurimman osan ajasta kuitenkin vain toistamme tietoa päässämme, jotta voimme muistaa sen. Jos annan sinulle puhelinnumeron 761-6131 ja pyydän sinua soittamaan sen yleisöpuhelimeen käytävän päähän, on hyvin mahdollista, että matkalla yleisöpuhelimeen toistat tämän numeron yhä uudelleen, kunnes voit soittaa siihen. Näin varmistat, että puhelinnumeron muistijälki pysyy aktiivisena lähimuistissasi.

muista

et voi unohtaa sitä, mitä et alun alkaenkaan koodannut! Tiedot voivat kuitenkin olla pitkäaikaismuistisi säilössä, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat turvallisia! Stressi voi myös häiritä kykyäsi hakea nämä tiedot pitkäaikaismuistista.

vaikka tämä järjestelmä toimii melko hyvin suurimman osan ajasta, varoitus on, että tämä järjestelmä on hyvin herkkä häiriöille. Jos esimerkiksi kävellessäsi kohti yleisöpuhelinta soittaaksesi numeroon, tapaat käytävällä ystäväsi Sarahin, joka alkaa puhua sinulle, on hyvin suuri todennäköisyys, että unohdat hetkessä puhelinnumeron, jota toistelit yhä uudelleen!

stressi on kuin Saara ilmestyisi paikalle ennen kuin lukua ehtii koodata; se on inteferenssin muoto. Kun jokin asia (esim.työ, työkaveri jne.) stressaa sinua.) tämä stressi vie paljon resursseja aivoiltasi ja häiritsee kykyäsi koodata uutta tietoa. Tämä on, kun ’unohtaa’ johto’ kokous, tai tuoda lapsesi Hammaslääkäri. Unohditko todella nämä tapahtumat? Vai pääsivätkö nämä tapahtumat ylipäätään muistiisi eli koodattiinko ne?

on reilu mahdollisuus, että et koskaan koodannut tätä tietoa alkuunkaan. Kun kolleganne kertoi teille, että ”ensi torstaina on johdon kokous”, ette kiinnittäneet täysin huomiota siihen, mitä tämä henkilö sanoi, koska aivonne olivat stressitekijän kanssa. Näin ollen hallintokomitean tiedot eivät koskaan päätyneet aivoihisi, niitä ei konsolidoitu eikä niitä koskaan syötetty pitkäaikaismuistisi varastoon.

Did you know?

Stressihormoneilla on kyky lisätä traumaattisten tapahtumien muistikuvaa, koska ne ovat olemassa suureksi osaksi auttaakseen selviytymään (esim.mammutin jahtaaminen).

esimerkiksi puhelinnumero, johon piti soittaa käytävän päässä olevassa yleisöpuhelimessa, saattoi nyt olla pitkäaikaismuistivarastossasi, ja nyt osaat tämän puhelinnumeron ”ulkoa”. On kuitenkin täysin mahdollista, että seuraavana päivänä, juuri kun olet näppäilemässä sitä, Steve esittää sinulle kysymyksen. Sitten katsot puhelinta ja vedät tyhjän. Stressi voi toimia samalla tavalla ja estää meitä hakemasta tietoa muististamme.