viestintä vauvojen ja lasten kanssa: miksi on tärkeää

syntymästä lähtien lämmin, lempeä ja reagoiva viestintä auttaa vauvoja ja lapsia tuntemaan olonsa turvalliseksi ja turvalliseksi omassa maailmassaan. Se myös rakentaa ja vahvistaa lasten ja heidän vanhempiensa ja hoitajiensa välisiä suhteita.

kasvattaakseen ja kehittääkseen taitoja lapset tarvitsevat turvaa, turvaa ja vahvoja ihmissuhteita, joten hyvä kommunikointi lasten kanssa on kehityksen kannalta välttämätöntä.

hyvä kommunikaatio vauvojen ja lasten kanssa: mitä se on?

hyvä viestintä on:

• antaa vauvalle tai lapselle täyden huomionsa, kun kommunikoitte keskenään
• rohkaisee lastaan puhumaan kanssasi siitä, mitä he tuntevat ja ajattelevat
• kuuntelemalla ja reagoimalla herkästi kaikenlaisiin asioihin – ei vain kivoihin asioihin tai hyviin uutisiin, vaan myös vihaan, hämmennykseen, suruun ja pelkoon
• keskittyen kehonkieleen ja sävyyn sekä sanoihin, jotta voit todella ymmärtää, mitä lapsesi yrittää ilmaista
• omalla kehonkielelläsi näyttää että olet kiinnostunut siitä, mitä lapsesi haluaa jakaa otat
• huomioon, mitä lapsesi voi ymmärtää ja kuinka kauan hän voi kiinnittää huomiota.

voit kehittää ja rohkaista hyvää kommunikaatiota syntymästä lähtien puhumalla paljon vastasyntyneelle ja jättämällä taukoja ikään kuin keskustelisit. Kun vauva alkaa ääntellä ja höpöttää, höpötä takaisin, odota ja katso, saatko vastauksen.

hyvän kommunikaation kehittäminen lapsen kanssa: vinkkejä

kun pyrit kehittämään hyvää kommunikaatiota lapsesi kanssa, se auttaa lastasi kehittämään taitoja kommunikoida sinun ja muiden ihmisten kanssa. Se myös rakentaa suhdettanne, koska se viestittää, että arvostatte lapsesi ajatuksia ja tunteita.

tässä muutamia ideoita:

• varatkaa aikaa puhumiseen ja toistenne kuuntelemiseen. Perheateriat voivat olla hyvä aika tehdä tätä.
• sammuta puhelimet, tietokoneet ja televisiot, kun sinä ja lapsesi kommunikoitte. Tämä osoittaa, että olet täysin keskittynyt vuorovaikutusta tai keskustelua.
• puhu arkisista asioista päivän mittaan. Jos sinä ja lapsesi olette tottuneet kommunikoimaan paljon, se voi helpottaa keskustelua, kun tulee isoja tai hankalia asioita.
• ole avoin puhumaan kaikenlaisista tunteista, kuten vihasta, ilosta, turhautumisesta, pelosta ja ahdistuksesta. Tämä auttaa lasta kehittämään ”tunteiden sanastoa”. Mutta on parasta odottaa, kunnes olet rauhoittunut voimakkaista tunteista, kuten vihasta, ennen kuin puhut niistä.
• Viritä, mitä lapsesi kehonkieli kertoo sinulle, ja yritä vastata myös sanattomiin viesteihin. Esimerkiksi: ’olet hyvin hiljainen iltapäivällä. Tapahtuiko koulussa jotain?’
• ota lapsesi mukaan keskusteluihin – tämä voisi olla niinkin yksinkertaista kuin kysyä: ’mitä mieltä olet siitä, Gabriel?”

ole valmis lopettamaan tekemisesi ja kuuntelemaan lastasi. Usein ei voi ennustaa, milloin lapsi alkaa puhua heille tärkeästä asiasta.

aktiivinen kuuntelu lasten kanssa: vinkit

aktiivinen kuuntelu on avain hyvään kommunikaatioon ja hyväksi suhteelle lapseen. Se johtuu siitä, että aktiivinen kuuntelu osoittaa lapsellesi, että välität ja olet kiinnostunut heistä. Se voi myös auttaa sinua oppimaan ja ymmärtämään enemmän siitä, mitä tapahtuu lapsesi elämässä.

Näin teet aktiivisen kuuntelun lapsesi kanssa:

• käytä kehonkieltä osoittaaksesi kuuntelevasi. Esimerkiksi kohtaa lapsesi ja ota katsekontakti. Jos lapsesi tykkää jutella puuhien lomassa, voit osoittaa kuuntelevasi kääntymällä katsomaan lastasi ja lähestymällä heitä.
• tarkkaile lapsesi ilmeitä ja kehonkieltä. Kuunteleminen ei ole vain sanojen kuulemista, vaan myös yrittämistä ymmärtää, mitä noiden sanojen takana on.
• rakenna sen varaan, mitä lapsesi kertoo sinulle, ja osoita kiinnostuksesi sanomalla asioita kuten ” Kerro minulle lisää …’, ’Todella! jatka …’.
• Toista tai muotoile uudelleen se, mitä lapsesi on sanonut aika ajoin. Näin lapsesi tietää kuuntelet ja auttaa sinua tarkistaa, mitä lapsesi sanoo.
• yritä olla hyppäämättä mukaan, katkaisematta lastasi tai lopettamatta lauseita – silloinkin, kun lapsesi sanoo jotain outoa tai hänellä on vaikeuksia löytää sanoja.
• älä kiirehdi ongelmanratkaisuun. Lapsesi saattaa vain haluta sinun kuuntelevan ja tuntevan, että hänen tunteillaan ja näkökannallaan on merkitystä.
• pyydä lastasi kertomaan tunteistaan kuvailemalla, mitä luulet heidän tuntevan – esimerkiksi: ”kuulostaa siltä, että tunsit itsesi ulkopuoliseksi, kun Felix halusi leikkiä noiden muiden lasten kanssa lounaalla”. Ole valmis käsittämään tämä väärin ja pyydä lastasi auttamaan sinua ymmärtämään.

kun näytät lapsellesi, miten olla hyvä kuuntelija, autat lastasi kehittämään myös kuuntelutaitojaan.

lapsen kannustaminen kuuntelemaan: vinkit

lapset kaipaavat usein apua kuuntelemisen opetteluun sekä helliä muistutuksia siitä, että antaa toisten ihmisten puhua. Tässä muutamia ideoita, jotka auttavat lapsesi kuuntelutaidoissa:

• ole hyvä roolimalli. Lapsesi oppii kommunikoimaan tarkkailemalla sinua tarkasti. Kun puhut lapsesi (ja muiden) kanssa kunnioittavasti, se antaa voimakkaan viestin myönteisestä viestinnästä.
• anna lapsesi puhua loppuun ja vastaa sitten. Tämä on hyvä esimerkki lapsesi kuuntelemisesta.
• käytä kieltä ja ajatuksia, joita lapsesi ymmärtää. Lapsen voi olla vaikea pysyä tarkkaavaisena, jos hän ei ymmärrä, mistä puhut.
• tee kaikki ohjeet ja pyynnöt yksinkertaisiksi ja selkeiksi vastaamaan lapsesi ikää ja kykyjä.
• Jos haluat antaa rakentavaa palautetta, anna samalla joitakin myönteisiä viestejä. Lapsesi kuuntelee todennäköisemmin kehuja kuin kritiikkiä tai moittimista. Esimerkiksi: ’olet yleensä niin hyvä muistamaan laittaa eväsrasiasi astianpesukoneeseen. Muistaisitko huomisen?”