Euroopan unioni

vuonna 1993 Euroopan yhteisön (EY) jäsenmaat ratifioivat Maastrichtin sopimuksen, jossa ehdotettiin EY: n viemistä eteenpäin kohti talous -, raha-ja poliittista unionia. Vaikka sopimuksen ydin on yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden kehittäminen, Maastrichtin sopimuksen tarkoituksena oli myös lisätä Euroopan unionin (EU) jäsenmaiden yhdentymistä.

EU on auttanut lisäämään tätä yhdentymistä luomalla rajattoman talouden Euroopan 28 kansakunnalle, mikä näkyy kartalla (Kuva).

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat perustaneet yhteisiä toimielimiä, joille ne siirtävät osan suvereniteetistaan, jotta päätökset erityisistä yhteistä etua koskevat asiat voidaan tehdä demokraattisesti Euroopan tasolla. Tätä itsemääräämisoikeuden yhdistämistä kutsutaan myös Euroopan yhdentymiseksi. Britannian kansalaiset äänestivät vuonna 2016 Brexit-nimellä tunnetun suunnitelman Euroopan unionista eroamisen puolesta, jonka toteutuminen voi kestää useita vuosia.

yksi Euroopan unionin päätavoitteista on edistää kaikkien jäsenmaiden taloudellista kehitystä. EU on edistänyt taloudellista kehitystä poistamalla kaupan esteitä, verolakien eroja ja tuotestandardien eroja sekä perustamalla yhteisen valuutan. Uusi Euroopan yhteisön pankki perustettiin yhdessä yhteisen valuutan euron kanssa. Euroopan unionin yhtenäismarkkinat ovat perustamisensa jälkeen luoneet 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa ja tuottaneet yli biljoona dollaria uutta vaurautta.

EU: n kansallisten markkinoiden avaaminen on laskenut kansallisten puhelujen hintoja 50 prosenttia vuodesta 1998. Kilpailupaineessa lentolippujen hinnat ovat laskeneet Euroopassa merkittävästi. Kansallisten rajoitusten poistaminen on mahdollistanut sen, että yli 15 miljoonaa eurooppalaista on voinut mennä toiseen EU-maahan työskentelemään tai viettämään eläkepäiviään.

EU on erittäin kova kilpailunrajoitusten valvoja; joidenkin mielestä kovempi kuin Yhdysvallat. EU muun muassa määräsi Googlelle 2 dollarin sakot.7 miljardia omien palveluiden suosimisesta hakutuloksissaan.

toisin kuin Yhdysvalloissa, EU voi sulkea yritysten toimistot määrittelemättömiksi ajoiksi estääkseen todistusaineiston tuhoutumisen ja pääsyn sellaisten johtajien koteihin, autoihin, huviveneisiin ja muuhun henkilökohtaiseen omaisuuteen, joita epäillään yhtiöidensä markkinavoiman väärinkäytöstä tai hintojen sopimisesta.

Microsoft on taistellut Euroopan tuomioistuinta vastaan vuodesta 2002, eikä nopeaa loppua ole näköpiirissä. Oikeus määräsi Microsoftille sakot, koska se oli monopolisoinut internet-yhteyden tarjoamalla Internet Exploreria Windows-ohjelmistollaan. Yhtiö valittaa myös oikeuden päätöksestä, jossa sitä vaaditaan jakamaan koodia ”avoimen lähdekoodin” yritysten kanssa. Toinen suuri yhdysvaltalainen yhtiö Coca-Cola sopi kuusi vuotta kestäneen kilpailunrajoituskiistan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kanssa sopimalla myyntitaktiikkansa tiukoista rajoituksista. Coke ei voi tehdä vähittäismyyjien kanssa yksinoikeussopimuksia, jotka kieltäisivät kilpailevat virvoitusjuomat tai antaisivat vähittäismyyjille alennuksia myyntimäärien perusteella. Lisäksi sen on annettava kilpailijoille, kuten Pepsille, 20 prosenttia Coca-Colan jäähdytystilasta, jotta Pepsi voi varastoida omia tuotemerkkejään. Jos Coke rikkoo sopimuksen ehtoja, se saa 10 prosentin sakot maailmanlaajuisista tuloistaan (yli 2 miljardia dollaria).

täysin toisenlainen ongelma globaaleille yrityksille on EU: n mahdollinen protektionistinen liike ulkopuolisia vastaan. Esimerkiksi eurooppalaiset autonvalmistajat ovat ehdottaneet Japanin tuonnin pitämistä suunnilleen nykyisellä 10 prosentin markkinaosuudellaan. Irlantilaiset, tanskalaiset ja hollantilaiset eivät tee autoja ja heillä on rajoittamattomat kotimarkkinat; he ovat tyytymättömiä Toyotojen ja Hondojen rajoitettuun tuontiin. Samaan aikaan Ranskalla on tiukka kiintiö japanilaisille autoille omien Renault ’n ja Peugeot’ n suojaksi. Näille paikallisille autonvalmistajille voi käydä huonosti, jos kiintiötä ylipäätään nostetaan.

mielenkiintoista on, että monia suuria yhdysvaltalaisia yrityksiä pidetään jo ”Eurooppalaisempina” kuin monia eurooppalaisia yrityksiä. Coke ja Kellogg ’ s pidetään klassisina eurooppalaisina tuotemerkkeinä. Ford ja General Motors kilpailevat mantereen suurimmasta automyynnin osuudesta. Apple, IBM ja Dell hallitsevat markkinoitaan. General Electric, AT&T, ja Westinghouse ovat jo vahvoja kaikkialla Euroopassa ja ovat investoineet voimakkaasti uusiin tuotantolaitoksiin siellä.

Euroopan unioni ehdotti perustuslakia, joka keskittäisi valtaa unionin tasolla ja vähentäisi yksittäisten jäsenmaiden valtaa. Se loisi myös yhden äänen maailmanpolitiikassa luomalla ulkoministerin viran. Perustuslaki antoi myös EU: lle mahdollisuuden valvoa poliittista turvapaikkaa, maahanmuuttoa, taattua sananvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja. Tullakseen laiksi jokaisen EU-maan oli ratifioitava perustuslaki. EU: n kaksi vaikutusvaltaisinta maata, Ranska ja Saksa, äänestivät ”ei” kesällä 2005. Molempien maiden kansalaiset pelkäsivät perustuslain vievän työpaikkoja pois Länsi-Euroopasta ja Itä-Euroopan EU-maihin. Näillä EU: n uusilla jäsenvaltioilla on matalampi palkkataso ja vähemmän sääntelyä. Äänestäjät olivat myös huolissaan siitä, että perustuslaki johtaisi vapaisiin markkinoihin liittyviin uudistuksiin Yhdysvaltain tai Britannian linjoilla Ranskan ja Saksan perinteisen sosiaalisen suojelun kustannuksella. Huoli maahanmuutosta herätti myös kansanäänestysäänestyksen, joka on johtamassa Britannian eroon Euroopan unionista.