Käyttäytymistaloustiede tutkii taloudellisen päätöksenteon ja taloudellisen toiminnan taustalla olevaa psykologiaa. Käyttäytymistaloustiede tutkii oletuksen rajoittamista yksilöt ovat täysin rationaalisia.

avainhenkilöt: Gary Becker, Daniel Kahneman, Richard Thaler, Robert J. Shillerin mukaan

käsitteet käyttäytymistaloustieteessä

rajoittivat rationaalisuutta – päätöksentekoa, joka perustui rajalliseen tietoon ja suppeaan heuristiikan (yksinkertaiset säännöt) valikoimaan

Valintarakennearkkitehtuuri – kuluttajien valintateoriaan vaikuttavat tavat, joilla tavarat esitetään. Esimerkiksi yhteen sijoitetut täydentävät tavarat voivat auttaa myyntiä. Liittyy tönäisyn käsitteeseen.

kognitiivinen vinouma. kun tarkastelemme asioita esimerkiksi tietyllä vinoutumalla, näemme ne tiedot, jotka vahvistavat näkökulmaamme, ja suodatamme pois tiedot, jotka ovat epämukavia

syrjintää – kun ihmiset syrjivät iän / sukupuolen perusteella.

Dual-system theory – ajatus meillä on kaksi päätöksenteon elementtiä. Toinen on impulsiivinen, toinen rationaalisempi, kognitiivisempi ja analyyttisempi. Samanlaisia kuin ”kuuma-kylmä” valtiot.

Endowment effect – kun annamme suuremman painoarvon sille, mitä meillä jo on.

oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus – oikeudenmukaisuuden ja vastapalvelusten merkitys taloudellisissa päätöksissä

lahjojen antaminen-käsite, jonka mukaan lahjojen antaminen on tärkeä osa sosiaalista elämää. Nämä liiketoimet eivät sovi tavanomaiseen kysynnän ja tarjonnan analyysiin.

paimentava käyttäytyminen – yksilöiden taipumus noudattaa enemmistön kollektiivisia käsityksiä ja uskomuksia – on erityisen todennäköistä finanssialalla.

Irrational exuberance – when people get carried out by rising asset prices

Mental accounting – how individuals separate their budget into different accounts, limiting expenditure on specific aspects of expenditure.

optimismi bias – a tendency to wishful thinking and over-confidence to our plans.

Present bias – a tendency to expect payoffs in the present moment more than equivalent costs / benefits in the future. Voimme myös vähentää tulevia lahjuksia ajallisesti epäjohdonmukaisella tavalla.

Prospektiteoria – ajatus siitä, että kärsimme suhteellisesti enemmän tappioista kuin voitoista. Siinä painotetaan myös suhteellista lähtökohtaa. Arvioimme hyödyllisyyttä menetyksestämme / voitostamme-sen sijaan, että päätyisimme maaliin.

rationaalinen talousmies – tämä on klassinen näkemys yksilön käyttäytymisestä. Se olettaa yksilöiden 1) ovat rationaalisia ja hyvin perillä. 2) pyrkiä maksimoimaan niiden hyödyllisyys. Käyttäytymistaloustiede perustuu tämän tavanomaisen viisauden haastamiseen.

vastavuoroisuus-voimakkaat sosiaaliset paineet, joita yritämme vastavuoroisesti hoitaa. Jos meitä kohdellaan ’huonosti’, voimme pyrkiä’ rankaisemaan ’ henkilöä – vaikka se johtaisi Oman hyödyllisyytemme menettämiseen. Samoin pyrimme palkitsemaan hyvästä käytöksestä (esim. lahjan antamisen käsite)

Salience – kun annamme suuremman painoarvon yksittäisille viimeaikaisille tapahtumille. Jos meillä on esimerkiksi huonoja kokemuksia British Airwaysista, emme halua enää koskaan matkustaa heidän kanssaan.

luottamuksen luomisen sosiaalinen ulottuvuus. Saatamme kärsiä menetyksiä antaaksemme vaikutelman luottamuksesta ja rehellisyydestä.

sosiaaliset normit – päätökset, joissa sosiaaliset normit ovat tärkeämpiä kuin henkilökohtaiset hyödyllisyyspäätökset, esim. äänestäminen, koska sitä pidetään sosiaalisena velvollisuutena – vaikka tiedämme, ettei äänestämisellä ole muutenkaan merkitystä.

Status Quo Bias – vallitsevan tilanteen suosiminen pikemminkin riskimuutos.

uponneet kustannukset-virheellisyys – uponneiden kustannusten liian suuri merkitys (peruuttamattomat kustannukset) – kustannukset, joita ei voida saada takaisin.

Nudges – Factors which encourages consumers to change behaviour economics

1. Päätöksenteon ymmärtäminen

miten yksilöt tekevät päätöksiä reaalimaailmassa – toisin kuin talousmallit.

2. Käyttäytymisen muuttaminen

käyttäytymistaloustieteen tuntemuksen käyttäminen käyttäytymisen muuttamiseen tönäisyjen avulla.

3. Behavioral finance

• Psychology of bubbles – rapid rises in asset prices
• Positive feedback loop – when two events positive strength each other. Esimerkiksi asuntojen hintojen nousu lisää luottamusta asuntomarkkinoihin, ja lisääntynyt luottamus asuntomarkkinoihin johtaa hintojen nousuun.