”Liberaali kalteva” Media on ohittanut Käännekohtansa
Kirkpatrick oli profeetallinen. New Yorkin, Washingtonin, Los Angelesin ja Bostonin vaikutusvaltaiset päivälehdet ovat nyt selvästi liberaaleja. Aloitusnäytöllä kolmen yleislähetysverkkojaoston liberaali kallistus on yhä tallella. Kaksi kolmesta johtavasta kaapeliuutislähteestä on armottoman liberaaleja presidentti Trumpia kohtaan tuntemassaan pelossa ja inhossa.
puolueettomiksi tunnustautuvat uutistoimistot ovat jo pitkään hiipineet vasemmalle, ja niiden inhoaminen Herra Trumpia kohtaan on kiihdyttänyt tahtia. Uutismedia on saamassa kiinni professorin liberalismin, viihdeteollisuuden, ylälehtien ja kirjallisuusmaailman. Tuoreet tulokkaat ovat myöhäisillan TV-juontajia, jotka ovat rikkoneet tv-kanaville hyväksyttävänä pidetyn poliittisen huumorin rajoja.
monille toimittajille objektiivisuus, tasapaino ja oikeudenmukaisuus—aikoinaan uutisoinnin kultakanta—eivät ole pakollisia kahtiajakautuneena poliittisena aikakautena ja maassa, jonka he katsovat olevan pahasti viallinen. Tuo oletus sopii hyvin heidän arvioonsa presidentistä. Toimittajille, mukaan lukien useammalle kuin muutamalle Republikaanille, hän on räikeä vulgaristi, alituinen välttelijä ja vaarallinen johtaja, joka pitäisi syrjäyttää ensi tammikuussa, ellei jo aiemmin. Suuri osa journalismista on tullut ”vastarintaliikkeen” selkeänä äänenä, joka on omistautunut presidentin syrjäyttämiselle, vaikka hän oli laillisesti valittu ja nauttii mielipidemittausten mukaan noin 44 prosentin kannatusta todennäköisistä 2020-äänestäjistä.
Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia paitsi Herra Trumpille myös median omalle asemalle. Jos Mr. Trump voittaa marraskuussa-mikä on toimittajille ja vastarintaliikkeelle seuraava teko jos mikä? He pitävät todennäköisesti Herra Trumpia vaarallisempana ja loukkaavampana toisella kaudellaan kuin ensimmäisellä.
tärkeämpää on, miten suuri osa kansalaisista tulee koskaan panostamaan maan edun vastaisena pitämäänsä journalismiin? Valitettavasti hallitsevat mediaorganisaatiot ovat liittyneet yhteen toisen suuren yleisön osan kanssa—sellaisen, joka omaksuu uuden lähestymistapansa. Vetäytyminen Trumpin vastaisesta aktivismista voi osoittautua kaupallisesti haitalliseksi.
toisaalta, miten media reagoisi Joe Bidenin voittoon (beyond exhilaration)? Joutuuko Biden Trumpiin kohdistuvan tiukkuuden ja skeptisyyden kohteeksi? Saako hän passin, koska on liberaali eikä ”Trump”? Bideniin kohdistuneen seksuaalirikosväitteen uutisointi mediassa on ehkä selvä ja huolestuttava ennakkonäytös siitä, miten hänen presidenttiytensä katettaisiin.
mediaa ei tunnu kiinnostavan nämä puolueellisuuskysymykset. Mutta eikö toimituksellisen linjauksen pehmentäminen toisi uusia lukijoita tai katsojia? Luultavasti ei. Uusien asiakkaiden kasvua kompensoisi enemmän kuin raivostuneiden nykyyleisön jäsenten loikkaus. Uutismedia tuntuu olevan erittäin tyytyväinen tuotteeseensa ja kykyyn myydä sitä.
median ja suuren kansanosan välistä kuilua ei liene mitenkään mahdollista tukkia. Media pitää siitä, mitä se tekee. Ihailee sitä. Juhlii sitä. Mitään henkilökohtaista, ammatillista tai taloudellista syytä muutokseen ei ole. Jos jotain, kuilu laajenee. Lopulta media pitää ”valitettavia” asioita valitettavina.
dan Abramsilla, ABC: n lakiasiain pääankkurilla ja Mediaite-sivuston perustajalla, on medialle uudenlainen mutta arvokas idea: suorapuheisuus. Puhuessaan asiasta helmikuussa Rancho Mirage Writers Festival, Mr. Abrams sanoi ” mielestäni ensimmäinen asia, joka auttaisi. . . on myöntää . . . että median väki jää keskustasta.”
olisi ihanaa, jos kustantaja, toimittaja, reportteri vain sanoisi: Kyllä, Olen vasemmalle keskustasta! Olen ylpeä siitä. Raportointimme pitää paikkansa. Se palvelee parhaiten yleisöä. Ja median uskottavuus. No niin!
ennakkoluuloistaan avoimet julkaisut saattavat tuntea vapaammin keskittyvänsä yksityiskohtiin: tarinan valintaan, esittämiseen, faktoihin, oikeudenmukaisuuteen, tasapainoon. Ei vailla hienovaraisuutta, mutta hallittavissa.
journalismi vaikuttaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Vakuuttuneena roolistaan ja legitimiteetistään media ei kuitenkaan näytä juurikaan välittävän. Ja vastapuoli voi varmasti nauttia mätien tomaattien heittelystä kaukaisiin kohteisiin.
mutta Amerikka ei yhdisty ennen kuin paljon useammat ihmiset voivat katsoa uutisen painettuna tai valkokankaalla ja ennen kaikkea uskoa siihen.
Sauter toimi CBS Newsin toimitusjohtajana 1982-83 ja 1986.
Main Street: demokraatit oppivat #MeToo-standardia on mahdotonta ylläpitää ilman tekopyhyyttä. Kuvat: Bloomberg / EPA-EFE/ / Zuma Press Composite: Mark Kelly The Wall Street Journal Interactive Edition
Leave a Reply