Articles

Lyhyt katsaus tohtori Paul Ekmanin varhaiseen tutkimukseen / Paul Ekman International plc

lyhyt katsaus tohtori Paul Ekmanin varhaiseen tutkimukseen

kasvonilmeet ovat vapaaehtoisia ja tahattomia liikkeitä, jotka tapahtuvat, kun yksi tai useampi kasvojen 43 kasvolihaksesta on mukana.

niissä on runsaasti sanatonta viestintää ja niissä näkyy valtava määrä emotionaalista ja kognitiivista tietoa.

7 universaalia Kasvonilmettä

tiedeyhteisössä kannatetaan laajasti, että on olemassa seitsemän perustunnetta, joista jokaisella on oma ainutlaatuinen ja erottuva kasvonilmeensä.

    onni suru pelko nho vihaalveksunta yllätys

Charles Darwin

jo 1800-luvun lopulla Charles Darwin esitti ensimmäisenä, että tunteiden ilmeet ovat samoja kaikkialla maailmassa, että ne ovat synnynnäisiä. Tuolloin suurin osa tiedeyhteisöstä oli eri mieltä tämän teorian kanssa.

vasta 1900-luvun lopulla, kun tohtori Paul Ekman ryhmineen tutki ilmeiden universaalisuutta, aloimme nähdä merkittäviä todisteita siitä, että Charles Darwinin teoria oli todellakin oikea.

tohtori Ekmanin varhainen tutkimus

Kun tohtori Ekman alkoi tutkia tunteiden ilmeitä eri kulttuureissa, hänellä oli aluksi päinvastainen näkemys kuin Charles Darwinilla. Ekman uskoi ilmaisujen olevan sosiaalisesti opittuja ja siksi kulttuurisesti vaihtelevia. Esimerkiksi jos olisit syntynyt ja kasvanut Amerikassa, näyttäisit hyvin erilaisia tunteenilmeitä kuin jos olisit kasvanut Aasiassa.

saadakseen väitteen viimein loppumaan tohtori Ekman lähti tutkimusmatkalle, joka veisi hänet ympäri maailmaa tutkimaan monien eri kulttuurien ilmeitä nähdäkseen, voisiko Darwinin universaalisuuden argumentin kumota.

Ekmanin tutkimat ensimmäiset kulttuurit sijaitsivat seuraavissa maissa: Chilessä, Argentiinassa, Brasiliassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Dr. Ekmanin alustavassa tutkimuksessa näille ihmisryhmille näytettiin valokuvia henkilöistä, joilla oli erilaisia tunteiden ilmeitä. Tämän jälkeen hän pyysi ryhmiä arvioimaan, mitä tunteita kussakin valokuvassa heidän mielestään näytettiin. Valtaosa viiden kulttuurin edustajista oli samaa mieltä.

vaikka tämä oli iso askel kohti Darwinin näkemystä, jonka mukaan tunteiden ilmaisut ovat universaaleja, Ekman ei ollut täysin vakuuttunut. Hän kysyi:’Mitä jos nämä viisi kulttuuria olisivat kaikki kasvaneet katsellen samoja elokuvia ja tv-ohjelmia?’ Voisiko olla niin, että he kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että he ovat oppineet nämä ilmaukset samasta paikasta? Voisiko syynä heidän sopimukseensa olla heidän samanlainen taustansa ja kokemuksensa? Oppia esimerkiksi medialta tai näyttelijöiltä?

testatakseen tätä teoriaa Ekman keksi ratkaisun. Miksi ei lähdettäisi etsimään kulttuuria, joka on täysin eristetty muusta maailmasta. Ei TV: tä, lehtiä, turisteja? Jos tunteiden ilmeet opittaisiin vanhemmilta ja opettajilta, niin varmasti kivikautisella heimolla olisi aivan erilainen tapa välittää tunteita kuin länsimaisissa yhteiskunnissa?

Paul Ekman Papua-Uudessa-Guineassa

Tämä johdatti Ekmanin Papua-Uuden-Guinean ylängölle tapaamaan kaukaista, alkukantaista heimoa nimeltä Fore. Jos Fore-heimo näyttäisi ja tulkitsisi tunteiden ilmettä samalla tavalla kuin länsimaiset vastineensa, meillä olisi oleellista näyttöä ilmeiden universaalisuudesta.

muutamilla yksinkertaisilla tarinoilla ja kasvonilmeiden kuvilla varustettuna Ekman suuntasi syrjäiseen leiriin ja pyysi jokaista Heimolaista / naista sovittamaan tarinan ilmeeseen.

Ekman yllytti heimolaisia 3 skenaariolla :

  • ” vihollinen lähestyy ” – he ovat vihaisia
  • ” ystävät ovat tulleet ” – he ovat onnellisia
  • ” lapsi on kuollut ” – he ovat surullisia

heimolaiset / naiset viittaisivat silloin länsimaisesta kasvoista otettuun valokuvaan, jonka he katsoivat mitä todennäköisimmin näkyvän tarinan henkilön kasvoilla. Tilanne kääntyi myöhemmin päinvastaiseksi länsimaalaisille, jotka arvostelivat Papua-Uuden-Guinean kasvoja.

Kokeile itse…

Lue jokainen yllä olevista skenaarioista ja valitse sitten alla oleva kuva, joka mielestäsi havainnollistaa parhaiten, mitä tarinan henkilön kasvoilla olisi.

Oletko tehnyt sen?…

Jos mietit:

  • vasen kuva – Ystävätarina – onnellinen
  • Keskuskuva – Vihollistarina – vihainen
  • oikea kuva – Lapsitarina – surullinen

niin olet samaa mieltä useimpien tutkimuksessa mukana olleiden kanssa.

sen jälkeen kun Ekman teki uraauurtavan tutkimuksen Fore-heimon kanssa vuonna 1969, hänen havaintojaan on tukenut lukemattomia muita tutkimuksia, ja tiedeyhteisössä on nyt laajalti kannatettu, että Darwin oli oikeassa ja tunteenilmeet ovat todellakin universaaleja.