lääkärit joutuvat yhä useammin tarjoamaan hoitoa monikulttuuriseen yhteiskuntaan, jota vaikeuttavat lukutaitokysymykset. Turvallisen ja laadukkaan terveydenhuollon varmistaminen kaikille potilaille edellyttää, että lääkärit ymmärtävät, miten kunkin potilaan sosiokulttuurinen tausta vaikuttaa hänen terveyskäsityksiinsä ja käyttäytymiseensä.

harkitse seuraavia skenaarioita: Naimisissa oleva 32-vuotias Lähi-idästä kotoisin oleva nainen, jonka kohdun kohdun hän esitteli gynekologin vastaanotolla. Vuosien hedelmättömyyden ja kipujen jälkeen suositeltiin kohdunpoistoa. Hän puhui englantia kohtalaisen hyvin,mutta raskaalla aksentilla. Tulkin tarjouksista kieltäydyttiin, mukaan lukien kirurgiseen suostumukseen liittyvän lomakkeen kääntäminen. Kahdeksan viikkoa leikkauksen jälkeen potilas kysyi lääkäriltä, kuinka pian hän voisi odottaa tulevansa raskaaksi.

iäkäs aasialainen naispotilas ei ollut yhteydessä lääkäreihin ja henkilökuntaan sairaalahoitonsa kolmen ensimmäisen päivän aikana. Hän ei pitänyt katsekontaktia eikä puhunut edes silloin, kun tulkki oli saatavilla. Potilaan hoitoa tai huolenaiheita koskeva viestintä tapahtuisi vasta, kun miespuolinen perheenjäsen olisi läsnä. Henkilökunta ja lääkärit—jotka olivat huolissaan yksityisyyden suojasta—puhuivat yleensä potilaan kanssa silloin, kun perheenjäsenet eivät olleet läsnä. Kun hoito oli viivästynyt useita päiviä, koska potilaalta ei voitu saada suostumusta välttämättömään mutta ei-kiireelliseen leikkaukseen, vieraileva pappi, joka oli samaa kansallisuutta, selitti kulttuurisen vaatimuksen, jonka mukaan miehen on oltava läsnä naisen hoidossa.

riskien vähentäminen monikielisillä potilailla

monien potilaiden puhuessa kotona muuta kieltä kuin englantia, kielimuurit nostavat haittavaikutusriskiä. Lue, miten monikielisten potilaiden toimistotoimenpiteet voidaan toteuttaa ennakoivasti.

READ MORE

ongelman ratkaiseminen

the Doctors Companyn suljetut väittämätutkimukset ovat osoittaneet, että puutteellinen palveluntarjoajan ja potilaan välinen viestintä on usein myötävaikuttavana tekijänä potilaiden noudattamatta jättämiseen, huonoihin potilastuloksiin ja oikeudenkäynteihin. Tehokas palveluntarjoaja-potilas-viestintä johtaa potilastyytyväisyyden lisääntymiseen, parempaan vaatimustenmukaisuuteen ja parempiin tuloksiin. Monikulttuurisessa ja vähemmistökansallisuudessa kommunikaatiokysymyksellä voi olla vielä suurempi merkitys, Koska käyttäytymiseen, kognitiivisiin, kielellisiin, kontekstuaalisiin ja kulttuurisiin esteisiin, jotka estävät tehokkaan potilaan ja palveluntarjoajan välisen viestinnän. Tutkimus on osoittanut, että vähemmistöjen palveluja voidaan parantaa poistamalla kieli-ja kulttuurirajoja.

kulttuurien ja kielten yhteentörmäyksessä lääkärit eivät pysty antamaan heille koulutettua hoitoa. Kulttuurisesti pätevä hoito riippuu systeemisten ja yksilöllisten kulttuurierojen ratkaisemisesta, jotka voivat aiheuttaa ristiriitoja ja väärinkäsityksiä. Jos palveluntarjoaja ei pysty hankkimaan potilastietoja ja neuvottelemaan asianmukaisesta hoidosta, voi aiheutua kielteisiä terveysvaikutuksia.

miten lääkärit voivat helposti hankkia ja ylläpitää taitoja tarjota kulttuurisesti reagoivaa ja asianmukaista hoitoa yhä monimuotoisemmalle potilasjoukolle Yhdysvalloissa? Perinteisesti, koulutus kulttuurienvälisen lääketieteen on keskittynyt tarjoamaan luettelon yhteisiä terveys uskomuksia, käyttäytymistä, ja avain ”dos ja kiellot.”Tämä lähestymistapa ei ota huomioon acculturation ja sosioekonominen asema ja voi johtaa stereotypioita.

Drs. Carrillon, Greenin ja Betancourtin ehdottama vaihtoehtoinen lähestymistapa auttaa lääkäreitä selvittämään potilaan uskomuksia ja mieltymyksiä, jotta voidaan tunnistaa ja käsitellä potilaan käsitteitä, huolenaiheita ja odotuksia. Tätä viestintämallia kutsutaan ESFT: ksi (selittävä malli terveydestä ja sairaudesta, sosiaalisista ja ympäristötekijöistä, peloista ja huolista sekä terapeuttisesta sopimisesta).

tapausesimerkki

harkitse tätä skenaariota ESFT-lähestymistavan esimerkillä: 62-vuotias Dominikaanipotilas, jolla on kohonnut verenpaine. Kahden viime vuoden aikana hän oli käynyt useiden lääkärien luona, käynyt useissa testeissä sulkemassa pois mahdollisen taustalla olevan etiologian ja kokeillut erilaisia lääkkeitä verenpaineensa hillitsemiseksi. Yrityksistä huolimatta hänen verenpaineensa pysyi huonosti hallinnassa. Potilas, jonka pääkieli oli Espanja, osasi vain vähän englantia, mutta kieltäytyi tulkin käytöstä kaikissa vastaanotoilla. Näytti siltä, että potilas ei ollut erilainen verenpainelääkkeen kanssa, vaan otti sitä vain ajoittain, kun hän tunsi olonsa jännittyneeksi tai stressaantuneeksi. Lääkärin lisätutkimukset paljastivat, että potilas oli lukutaidoton eikä ymmärtänyt hänelle annettua monimutkaista lääkitysohjelmaa.

lääkäri pystyi tutkimaan potilaan selitysmallia hypertensiolle ESFT-menetelmän avulla. Potilas uskoi vahvasti, että hänen verenpaineensa oli episodinen ja liittyi stressiin. Hän ei ottanut päivittäistä verenpainelääkettään, koska se ei sopinut hänen selittävään malliinsa. Lääkäri pääsi kompromissiin selittämällä, että vaikka hänen verenpaineensa nousee stressaavina aikoina, hänen valtimonsa ovat koko ajan rasituksessa, vaikka hän ei tuntenut sitä. Lääkkeiden ottaminen päivittäin helpottaisi valtimoiden stressiä, mutta ei auttaisi hänen henkisesti stressaaviin kohtauksiinsa. Lääkäri sai neuvoteltua potilaan kanssa rentoutustekniikoiden lisäämisestä tämän päivittäiseen rutiiniin.

Health Literacy

the Doctors Company tukee the Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ) interventioita, joilla vähennetään terveydenhuollon monimutkaisuutta, lisätään potilaiden ymmärrystä terveystiedosta ja lisätään tukea potilaille, joilla on kaikki terveydenhuollon lukutaitotasot.

tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikenikäisten, rotuun, tuloihin ja koulutustasoon kuuluvien ihmisten haasteena on kyvyttömyys saada, käsitellä ja ymmärtää perusterveydellisiä tietoja ja palveluja, joita tarvitaan asianmukaisten terveyspäätösten tekemiseen ja hoito-ohjeiden noudattamiseen. AHRQ on havainnut, että vain 12 prosentilla aikuisväestöstä on taitoja suunnistaa ja ymmärtää monimutkaisia terveydenhuoltojärjestelmiämme—taitoja vähentää stressi ja sairaudet. Kannustamme sinua tutustumaan AHRQ Health Literacy Universal varotoimet-työkalupakkiin.

vaiheet, jotka voit ottaa

harkitse seuraavien vaiheiden ottamista:

• arvioi mahdolliset henkilökohtaiset asenteet, uskomukset, ennakkoluulot ja käyttäytyminen, jotka voivat vaikuttaa potilaidesi hoitoon.
• Suorita itsearviointi: kulttuuri-ja kielitieteellinen osaaminen Terveyslääkärien arviointi, joka on saatavilla Georgetownin yliopiston kansallisesta kulttuurialan osaamiskeskuksesta.
• käytä viestintämallia, kuten ESFT tai LEARN:
• Kuuntele potilaan käsitystä ongelmasta.
• selitä käsityksesi ongelmasta.
• tiedostavat ja keskustelevat eroista ja yhtäläisyyksistä.
• suosittelee hoitoa.
• neuvottele hoidosta.
• pyydä potilasta tai tulkkia toistamaan, mitä sanoit tietoon perustuvan suostumusmenettelyn aikana, hoitosuunnitelmaa koskevan keskustelun aikana tai minkä tahansa potilaan koulutustilaisuuden jälkeen sinun tai henkilökuntasi kanssa. Kertaus-takaisin prosessi on erittäin tehokas tapa määrittää laajuus potilaan ymmärrystä.
• käytä ”Ask Me 3″—työkalua, joka tunnistaa kolme yksinkertaista kysymystä, joihin kaikkien lääkäreiden tulee olla valmiita vastaamaan-riippumatta siitä, kysyykö potilas. Lisätietoja on saatavilla artikkelissamme ”Rx potilasturvallisuudelle: Kysy minulta 3” ja ”kysy minulta 3: hyviä kysymyksiä hyvälle terveydellesi” Institute for Healthcare Improvementin verkkosivuilla.
• käytä kielipalveluja niille potilaille, joilla on rajoitettu englannin kielen taito (LEP).
• kumppanina terveyssuunnitelmien ja sairaaloiden kanssa kirjallisten ja suullisten kielipalvelujen tunnistamiseksi.
• selvitä oman valtion vaatimukset. Joissakin osavaltioissa Medicaid-suunnitelmat saattavat vaatia kielellisen pääsyn tarjoamista.
• selitä tulkkipalvelusta kieltäytyville potilaille, että potilaan hoidon ja turvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että sinä ja potilas / perheenjäsen ymmärrätte toisianne. Ehdota lähetettä lääkärille, joka puhuu potilaan pääkieltä. Muista kirjata potilastietoihin potilaan kieltäytyminen ja selityksesi tulkin riskeistä ja hyödyistä.
• parantaa kulttuuriosaamista:
• tunnustaa, että kulttuuri ulottuu ihonväriä pidemmälle.
• selvitä jokaisen potilaan kulttuuritausta.
• Määritä kulttuurinen vaikuttavuutesi.
• suorittaa kulttuurisesti arkaluonteisia arviointeja.
• herättää potilaan odotuksia ja mieltymyksiä.
• ymmärrä, miten kulttuuri-identiteettisi vaikuttaa harjoitteluusi.
• Hanki lisätietoja näiltä hyödyllisiltä verkkosivuilta:
• U. S. Department of Health and Human Services, Office of Minority Health, National Standards for Culturally and Linguistically Appropriate Services (CLAS)
• U. S. Department of Health and Human Services, Think Cultural Health, a Physician ’ s Practical Guide to Culturally Competent Care
• Agency for Healthcare Research and Quality, What Is Cultural and Linguistic Competence?
• Terveysresurssit ja palvelut hallinto, kulttuuri, kieli ja terveydenhuollon Lukutaitoresurssit